Äänen toimittajan työpäivä vuonna 2022

Arttu 10.4.2012

Kuva julkaistu CC-lisenssillä by Lee Jordan /Flickr

ESPOO – Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Minut pistettiin Äänen yksivuotissyntymäpäivän johdosta miettimään, minkälainen voisi olla Äänen toimittajan työpäivä vuonna 2022. Tässä siis henkilökohtainen näkemykseni siitä, miltä työpäivä Nokia Äänen toimituksessa voisi kymmenen vuoden päästä näyttää.

Tulevaisuuteen on haastavaa nähdä

Tulevaisuuden ennustukset ovat yleensä hankalia, sillä enemmän kuin ne kertoisivat varsinaisesti tulevaisuudesta, ne kertovat kirjoittajasta ja hänen omasta ajastaan. Parhaiten tämän huomaa tarkastelemalla populaarikulttuuria, vaikkapa eri vuosikymmenten tulevaisuuselokuvia tai -televisiosarjoja.

Kuva julkaistu CC-lisenssillä by Lee Jordan /Flickr [Hoverboardin pitäisi tulla markkinoille vuonna 2015]

Tulevaisuuden ennustuksista huokuu aikalainen politiikka, toiveet, tavoitteet, teknologia ja kulutustottumukset. Tulevaisuutta on hankala ennustaa, koska sitä on hyvin vaikea tarkastella niin sanotusti laatikon ulkopuolelta. Lisäksi yksittäinen uusi innovaatio voi muuttaa ihmiskunnan tapaa kommunikoida, hankkia tietoa ja ennen kaikkea tapaa työskennellä yhdessä. Älypuhelimet, internet tai langaton tiedonsiirto ovat yleisellä tasolla tästä ihan hyviä esimerkkejä.

Kaiken edellisen lisäksi tällä hetkellä on käynnissä valtava keskustelu työelämän ja tietotyön uudistumisesta. Teollisen aikakauden mallit eivät enää sovellu modernin työn johtamiseen tai edistämiseen ja samalla itse tuotettava työ tai sen tulokset ovat uudelleen arvioinnin edessä.

Mutta mennäänpä itse asiaan, edellisiä toki silmällä pitäen. Minkälainen on Äänen toimittajan työpäivä vuonna 2022? Antakaas niin kerron.

10. huhtikuuta 2022

On maanantai. En nouse ylös sängystä, mutta avaan toisen silmäni ja nappaan yöpöydältä käteeni ohuen näytön. Kello on 10.08. Vilkuilen kymmenisen minuuttia verkossa kavereiden kuulumisia, lähinnä maanantaihin liittyviä statuspäivityksiä. Kyllä, ihmiset käyttävät vielä Facebookia, tosin hieman eri muodossa nykyiseen verrattuna. Katson myös uutisotsikot nopeasti. Kun huomaan, että maapallo ei ole räjähtänyt, suuntaan vaatekaapille pukemaan ylleni juoksutrikoot. Nappaan mukaani näytön, jonka napautan kiinni oikeaan käsivarteeni. Näyttö yhdistyy suoraa trikoisiini ja alkaa esittää tietoa ruumiintoiminnoistani ja ympäristöstä. Lämpötila 5 astetta plussan puolella, aurinkoa riittää ja syke näyttäisi pienen hölkän jälkeen 107.

Suuntaan läheiseen rantaan ja alan miettimään päivän töitä. Yksi haastattelu, yksi juttu kirjoitettavana puhtaaksi ja yksi kokous, joka tosin toteutetaan verkossa. Näppäilen juostessani näytöllä olevat tehtävät oikeaan järjestykseen ja kiihdytän vauhtia. Näyttö kertoo minulle kuitenkin muutaman minuutin päästä, että sykkeeni ylittää harjoitusohjelmani suosituksen joten hidastan vauhtia. Kävelen loppumatkan takaisin kotiini ja nakkaan näytön keittiön pöydälle. Otan lasin vettä. Kello on 11.10. Painun suihkuun ja puen päälleni.  Taittelen näytön taskuuni ja suuntaan kohti kaupungin keskustaa tekemään haastattelua.

Matkalla keskustaan kirjoitan hieman puhtaaksi to-do-listalla olevaa juttuani. Se käsittelee käytössä olevan näyttöni yhteensopivuutta eri automerkkien kojelautojen kanssa ja laitteen navigointimahdollisuuksia. Saavun kahvilaan, johon olin sopinut tapaamisen. Tilaan teetä, koska paitani välittää näyttööni infoa siitä, että olen viikonloppuna juonut vatsahaavan riskin ylittävän määrän kahvia. Haastateltavani saapuu ja nakkaa pöydälle oman näyttönsä. Samalla haastattelun kannalta relevantti informaatio, linkit ja materiaali siirtyy minun näytölleni. Oma näyttöni osaa myös yhdistää ja kontekstoida siirretyn informaation osaksi tulevaa juttua. Säädän näyttöni aikaisemmin itselleni sopivaksi muokkaamaani ”tallennus”-tilaan,  johon olen lisännyt yhden tyhjän asiakirjan muistiinpanoja varten sekä ääninauhoituksen, jonka näyttöni myös litteroi automaattisesti.

Haastattelu voi alkaa. Keskustelemme aikamme ja haastattelu sujuu mukavasti. Haastattelun päätteeksi kohotan näyttöni ja nappaan haastateltavasta pari kuvaa. Katsomme vielä haastateltavan kanssa mikä olisi paras ilme tulevaan juttuun ja että valitaanko kuva salamalla vai ilman. Kotiin palattuani huomaan, että näyttöni on kirjoittanut matkalla jo jutun rungon valmiiksi äsken tekemäni haastattelun pohjalta. Se on oppinut tyylini useiden tuhansien kirjoittamieni juttujen kautta ja osaa hakea haastattelusta relevanteimmat näkökulmat. Olen myös opettanut näyttöäni käsin kirjoittamaan niin kuin minä. Näyttö myös ehdottaa minulle verkossa olevan materiaalin pohjalta, minkälainen otsikointi tai näkökulma voisi olla jutussa kiinnostava. Palaan edelliseen juttuun, jonka kirjoitan valmiiksi. Kello on 13.50. Näyttöni kertoo minulle kokouksesta, jonne se myös automaattisesti kytkee minut klo 14.00. Olen laittanut tällaisen asetuksen päälle.

Kokous alkaa. Keskustelemme hetken säästä, hyvinvoinnista, kuntoilusta ja ruokavinkeistä. Tämän jälkeen sovimme seuraavan viikon jutuista ja aikatauluista. Kokous etenee rivakasti ja olemme valmiita jo klo 14.30. Alan työstämään aikaisemmin tekemääni haastattelua, josta olen vuollut valmiin jutun klo 16.08. Näyttöni taittaa ja editoi automaattisesti jutun minun makuni mukaisesti kuvineen julkaisutyökaluun. Katson sen nopeasti läpi ja ajastan sen julkaistavaksi huomiselle. Työpäivä loppuu.

Tämä artikkeli kuuluu Nokia Äänen syntymäpäiväsarjaan, jossa katsotaan vuosikymmenen päähän, eli eletään vuotta 2022. Artikkelit eivät edusta Nokian virallista visiota, eikä niiden pohjalta syntyvää keskustelua käytetä esimerkiksi tuotekehityksessä tai visioinnissa. Kymmenen vuoden päästä elämä on varmasti erilaista kuin nyt. Tarkastelemme artikkeleissamme teknologiaa ja mobiilialaa pilke silmäkulmassa tulevaisuudesta käsin.

Kuva: julkaistu CC-lisenssillä Lee Jordan /Flickr

Jaa artikkeli
 

Lähettämällä kommentin hyväksyt sivuston käyttöehdot.

Tämä sivusto ei tarjoa asiakastukea, joten älä lähetä laitteesi huoltoon liittyviä kysymyksiä meille. Ole hyvä ja käytä Nokian asiakastukeen tarkoitettuja kanavia tai keskustelupalstoja puhelimesi huoltoon liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä Nokia-tukeen
Nokia Support -keskustelupalsta (englanninkielinen)

Lue kommentointiohjeet

 
  • http://www.facebook.com/profile.php?id=1203745619 Tero Lehto

    Kiinnostava visio, mutta ehkä rohkeampikin voisi olla. 
    Tarvitaanko enää 10 vuoden päästä erillistä fyysistä näyttöä, jota pitäisi kantaa mukana? Kenties kuva heijastuu elokuvien ja pelien HUD-tyyppisesti silmälaseihin, piilolinsseihin tai kenties vain ilmaan hologrammityyyppisesti. Tai ehkä tämä visio toteutuu vasta myöhemmin, 2050 tjsp. Tai sitten ei.

    Puheen silmultaanitulkkaus lienee arkipäivää ainakin isoimmissa (kiina, englanti, espanja jne) kielissä jo 10 vuoden päästä. Voin soittaa ranskankieliselle tuttavalle, ja ohjelma kääntää puheeni englannista ranskaksi. Toivottavasti suomen kieli pysyy kehityksessä mukana.

    10 vuoden päästä ei varmaankaan enää tarvitse taistella paikallisten tiedostojen ja offline-tilan kanssa. Jos teen kotona jotain tekstiä aamulla, minun ei tarvitse erikseen päivittää sitä jonnekin pilvipalveluun, ja ja jos tämä unohtuu, keskeneräinen työ ei olekaan sitten mukana toimistolla. Tämähän olisi jo lähes mahdollista nykyisin, jos saisi optimoitua kaikki laitteensa samaan systeemiin.

    Kaiken teksti-, kuva- ja ääni-informaation aikakoodaaminen onnistunee jo 10 vuoden päästä, ja puhe siirtynee automaattisesti tekstiksi. Sitten minun on vain kysyttävä tai haettava, mitä Heikki Haastateltava sanoi aiheesta tai mitä hän sanoikaan tuossa noin kello 15:30. Jo nyt tällaiseen on yritystä muutamissa tablettilaitteissa, mutta toteutus ontuu vielä.

    Yksi kiinnostava kulttuurillinen seikka ovat käyntikortit. Vieläkö noita jaellaan? Toivottavasti siinä vaiheessa ainakin puhelin osaa lukea tiedot luotettavasti automaattisesti sähköiseen arkistoon.  Silloin ei tarvitse enää temppuilla kameran kautta tekstintunnistuksella, koska NFC-lähetin tai jokin muu RFID-toteutus lienee niin halpa, että voidaan painaa jokaiseen käyntikorttiin. Sitten puhelin vain ilmoittaa, että tämä käyntikortti on uusi tuttavuus, haluanko tiedot yhteystietoihin.

    10 vuodessa varmasti tapahtuu paljon langattomuudessa. Toimittajien tai muidenkaan ei tarvitse enää sählätä erillisten mokkuloiden kanssa, vaan jonkinlainen langaton yhteys on integroitu jokaiseen laitteeseen. Tehokkaimmissa laitteissa se on kaupungeissa mukana kulkeva gigabitin yhteys. Kesämökeillä ja muilla haja-asutusalueilla päästään kymmeniin megabitteihin.

    Matkalla elokuvat, televisio-ohjelmat ja muu viihde tai työesitykset ovat sitten heijastettavissa mille tahansa näyttöpäätteenä toimivalle seinälle. Erillistä litteää tv-vastaanotinta tarvittaneen kotona vain, kun  mukana on tietokonemaista suorituskykyä vaativia toimintoja. 

    Langattomassa tiedonsiirrossa EU on 10 vuoden päästä lopullisesti kyllästynyt operaattoreiden venkoiluun datahinnoittelussa. Kiinteähintaiset datapaketit on reguloitu kaikkien jäsenmaiden välisiksi. Tiedonsiirto ei välttämättä ole kokonaan kiinteähintaista, mutta puheluista tai biteistä tuskin mitataan määrää kellon tai laskurin kanssa. (EU-jäsenmaiden määrää en sitten rohkenekaan ennustaa.;)

    Kognitiiviset radiot eivät liene 10 vuoden päästä vielä aivan arkipäivää, mutta ainakin yhteyspeli mobiili- ja WLAN-verkkojen välillä on parantunut. Laitteet tuntevat entistä paremmin luotettavat WLAN-verkot ja operaattorit kilpailevat sillä, kuka tehokkaimmin siirtää asiakkaansa julkisissa tiloissa (kauppakeskukset, hotellit, messukeskukset, urheiluhallit) näihin, jotta mobiilikaistaa säästyy muualla olevien käyttöön. 

    Toivottavasti 10 vuoden päästäkin kuitenkin toimittajillakin on vielä työkavereita, emmekä tee yksin töitä jossain kotona. Enkä myöskään usko, että 10 vuodessa tietokoneet rupeaisivat puolestamme editoimaan tai taittamaan juttuja. Jospa nyt saataisiin edes aukoton oikoluku ja tekstintunnistus tässä ajassa.

    Kommentti blogimerkinnän disclaimeristä: “Artikkelit eivät edusta Nokian virallista visiota, eikä niiden pohjalta syntyvää keskustelua käytetä esimerkiksi tuotekehityksessä tai visioinnissa.”

    Tämä hämmästyttää. Miksi ei ideoita ottaisi tuotekehitykseen?

    • http://arttusilvast.com/ Arttu

      Moi! Kiinnostavaa visiointia, ja huomattavasti rohkeampaa kuin minulla. Itse asiassa kirjoitin alun perin kaksi eri tekstiä, joista ensimmäinen oli huomattavasti rohkeampi ja enemmän ympäröivää maailmaa kuin arkea käsittelevä. Sitten aloin ajatella, että hyvin todennäköisesti kymmenen vuoden päässä häämöttävä tulevaisuus on tylsällä tavalla aika samanlainen kuin nykyaika, mikäli jotain suuria mullistuksia ei tapahdu. Lähdin siis lopulta liikkeelle ajatuksesta, että todennäköisesti kovinkaan moni asia ei muutu, olemassa olevat kehityssuunnat vain kehittyvät. Uskon screeneihin ym. vielä kymmenen vuoden päästä, sillä mielestäni teknologiamuutokseen liittyy aina myös kulttuurin muutos. Esimerkiksi hologrammit, silmälasit tms. vaatisivat aika ison muutoksen kulttuurissamme käyttää teknologioita ja olla vuorovaikutuksessa ja siksi en usko niiden läpimurtoon vielä pitkään aikaan.

      Disclaimeri on sitä varten, ettei teillä toimittajilla menisi firman “oikeat” ja “pilke silmäkulmassa” tehdyt visioinnit sekaisin keskenään ;-).

      • http://www.facebook.com/profile.php?id=1203745619 Tero Lehto

        Arttu, kirjoitit, että halusit pysyä lähempänä tätä päivää, mutta visiosi kohta siitä, miten keinoäly editoisi ja taittaisi tekstiä tai jopa ehdottaisi juttujen näkökulmaa, menee kyllä jo journalistisen työn ja ihmisälyn perusteisiin asti. Tuossa olit jossain aika kaukana tulevaisuudessa, rohkenen väittää. :)

        Mitä tulee tuohon disclaimeriin, hämmästelin lähinnä sitä, että jos kaikkea täällä tai missä tahansa kirjoitettua ei hyödynnettäisi tuotekehityksessä. Varmasti tuotekehittäjät joka firmassa hyödyntävät tuotekehityksessä kaikkea ympärillä näkemäänsä ja kokemaansa. No, lakimiespäälliköiden klausuulit voi jättää omaan arvoonsa.

        • http://arttusilvast.com/ Arttu

          Toisaalta, mietin, että yksi vaihe kirjoittamista on käsityötä. Miksi siis tähän käsityövaiheeseen ei voisi saada tietokoneavustusta, vaikka se tässä yhteydessä saattaa hieman banaalilta kuulostaakin. Ajatuksia tähän suuntaan sain myös Ylen Rele -blogin jutusta: http://blogit.yle.fi/rele/tekoalyt-saveltavat-maalavat-tekevat-peleja-ja-kirjoittavat-uutisia . 

          Mutta siis juu. Uskon, että tuotekehityksessä tehdään paljon töitä ympäröivän maailman tarkastelemiseksi ja erilaisten skenaarioiden rakentamiseksi. 

  • Vierasvain

    Itse pohtisin jopa niin masentavia kun että onko Nokiaa vielä 10 vuoden päästä :o